Oli tosi mukava päivä Taalintehtaalla, mukava käydä Leilan luona, kun en ollut yhdeksään kuukauteen siellä ollut. Matka oli tosi onnistunut, kyllä voin sen sanoa. Perniön päässä oli kaikkein hauskin tilanne, joka on minulle hyvin tyypillinen. Minä meinaan jäädä linja-autosta, Kari saa hoputtaa mua hieman. Muutaman sanan ehtii vaihtaa Sirolan Jannen kanssa, hänelle saakin selittää, mitä on tehnyt ja missä ollut. Naarilan muistokin siinä tulee mieleen, kun Janne oli sen ihan vikan kerran. Nyt voi sanoa: Here comes the good day!